Sh. Riyadhul Haq: Epäyhtenäisyyden aiheuttajat
Seuraava on Sheikh Abu Yusuf Riyadh ul-Haqqin luennosta tehdystä kirjasesta käänelmää:
Epäyhtenäisyyden syyt
Yksi aihe, josta puhutaan Suura al.Hujuraatissa (Sisähuoneiden suura Ahsen Börenin käännöksessä, suura 49), on harmonia ja veljeys, jonka Allah on laittanut uskovien välille. Meille annetaan selityksiä kuinka tätä veljeyttä tulee ylläpitää, kehittää ja kasvattaa ja siten kehittää täyteen potentiaaliinsa. Meille opetetaan kuinka tämän saavuttaa siten, että meille selitetään niitä syitä jotka aiheuttavat eripuraa ja epäyhtenäisyyttä uskovien leirissä ja joita siis täytyy varoa ja välttää. Meille myös annetaan parannuskeinot tämänkaltaisiin ongelmiin ja näytetään mitä saakaan aikaan kun sen veljeyden toteuttaa.
Nämä jakeet yllämainitussa suurassa ovat niin merkittäviä ja syvällisiä, että jos jokainen muslimi olisi opetteleva nämä ulkoa (ymmärtäen todellisen merkityksen) ja muiselisivat niitä joka päivä, he - noudattamalla niitä - totisesti alkaisivat rakastaa toisia uskovia Allahin tähden ja itsekin kehittäisivät luonteen joka olisi rakastettava.
Tässä suurassa Allah muistuttaa meitä, että ´uskovat ovat veljiä keskenään´ ja täten meidän tulee vahvistaa tätä veljeyttä ja sovitella keskenämme. Saavuttaaksemme tämän meitä käsketään ´Pelätkää Allahia että Hän olisi teille armollinen´, sillä totisesti Allahin pelko on tärkein ja olennaisin elementti veljeyden ja solidaarisuuden luomisessa.
Kun ihminen kehittää itselleen taqwan ´ja pelkää Allahia, sekä salassa että julkisesti, niin toisten seurassa kuin yksinkin, niin hän silloin on jo yhden askeleen päässä vilpittömästä rakkaudesta kanssamuslimeita kohtaan sekä myös heidän rakkautensa osakseensaamisesta. Tämän voi siis saavuttaa vain jos todellinen Allahin pelko (tai tiedostaminen) on ihmisessä.
Tämä tietysti johtaa hyvin tärkeään kysymykseen, eli mitä on taqwa? (usein tämä suomennetaan vain Allahin peloksi) Sayyiduna Ali RadhiAllahu anhu (olkoon Allah häneen tyytyväinen) on kuvannut taqwan olevan ´pelko Jaliiliä kohtaan (Allahia siis), noudattaa tanziiliä (Koraania) sekä tyytymistä qaliiliin (vähään). Täten siis Mestarimme Alin RA mukaan taqwa koostuu seuraavasta neljästä asiasta, jotka ollessaan yhdessä muslimin käytöksessä, tekee tästä muttaqiineihin (muslimeihin joilla on taqwaa) kuuluvan:
1. Allahin pelko.
2. Koraanin säädösten noudattaminen. Tämä siis merkitsisi olemista tarkkaavainen kaikista laeista Koraanista ja Sunnasta, sekä shari´an noudattamista kokonaisuudessaan.
3. Olla tyytyväinen siihen mitä Allah on meille määrännyt osaksemme tässä elämässä, vaikka se olisi näennäisesti pientä.
4. Valmistautumista kunnolla kuolemaan ja sitä seuraavaan matkaan Tuonpuoleisessa.
Tulisi myös ymmärtää, että harmonia ja yhtenäisyys jota jokainen sielu kaipaa voidaan saavuttaa ainoastaan Allahin Kaikkivaltiaan sääntöjä noudattamalla. Mikäli jätämme Allahin säännöt huomioimattaja yritämme itse keksiä omia keinojamme, jää meidän yhtenäisyyden kaipuumme pelkiksi heikoiksi sloganeiksi ja avunhuudoiksi, eivätkä koskaan tule toteutumaan.
Aiheet joita tässä suurassa mainitaan koskettavat joitain suurimpia ja merkittävimpiä aiheita islamissa, kuten toisten muslimien ja muiden kanssaeläjien oikeudet, jotka ikävä kyllä tänä päivänä ovat hyvin laiminlyötyjä. Muslimeina meidän tulee olla hyvin tietoisia näistä oikeuksista ja meidän tulee muistaa, että Tuomion Päivänä henkilön tilitys ei tule olemaan ohi, ennekuin tilit toisten muslimeiden kanssa on selvät.
Mikäli henkilö ei ole kyennyt täyttämään oikeuksiaan toisia muslimeita kohtaan ja on laiminlyönyt ne oikeudet, niin silloin pelkät palvonta teot, riippumatta kuinka paljon niitä henkilö harjoittaa, eivät riitä pelastamaan häntä. Tämä tulee selväksi mm. seuraavasta hadithistä:
Abu Huraira (radhiAllahu anhu, olkoon Allah häneen tyytyväinen) kertoo että kerran rakastettu Profeettamme (Saws) kysyi sahabeilta (seuralaisiltaan):
´Tiedättekö kuka on puutteenalainen?´ He (olkoon Allah heihin tyytyväinen) vastasivat: ´Puutteenalainen joukostamme on se jolla ei ole rahaa tai omaisuutta.´ Profeetta (SAWS) vastasi: ´Puutteenalainen minun Ummastani Tuomion päivänä on se, joka tulee niin, että on suorittanut paljon rukouksia, paastoja ja antanut almuja. Mutta hän on myös kaltoinkohdellut erästä, panetellut yhtä, laittomasti käyttänyt jonkun rahoja, vuodattanut sen ja sen verta ja lyönyt erästä. Tämä väärinkohdeltu henkilö tulee saamaan hänen hyvistä teoista sekä myös kaikki muut joita hän kohteli kaltoin. Mikäli väärintekijän hyvät teot loppuvat ennekuin hän on maksanut takaisin sen mitä on velkaa, niin kaltroinkohdeltujen syntejä tullaan siirtämääm hänen tilille ja hänet tullaan heittämään tuleen´ (Muslim)
Täten meidän tulee olla äärimmäisen tarkkoja ettemme millään lailla laiminlyö toisten Muslimien ja muiden kanssaihmisten oikeuksia, sillä muutoin Tuomion Päivänä hyvät tekomme eivät tule meitä hyödyttämään. Mitään mitä teemme, hyvää tai pahaa, ei tulisi milloinkaan pitää mitättömänä.
Jabir (RadhiAllahu anhu, olkoon Allah häneen tyytyväinen) kertoo, että Profeetta (SallAllahu aleihi wa sallam) sanoi:
´Jokainen hyvä teko on hyväntekeväisyyttä. Totisesti on hyvä teko tavata veli hymyilevin kasvoin ja kaataa omasta vesiastiasta hänen kattilaan.´
Abu Huraira (RadhiAllahu anhu) kertoo, että Rakas Profeettamme (Saws) sanoneen:
´Totisesti Allahin palvelija sanoo sanan (joka miellyttää Allia) eikä kiinnitä siihen huomiota ja jonka hyvästä Allah nostaa hänet korkeampaa asemaan monella asteella. Ja totisesti palvelija puhuu sanan (joka ei miellytä Herraa) kiinnittämättä siihen mitään huomiota ja tästä hyvästä hän tulee putoamaan Tuleen.´(Bukhari)
Salamah bin al Akwa RadhiAllahu anhu kertoo:
Toisten oikeuksie tärkeys korostuu vielä enemmän sillä tosiasialla, että usein kun Profeetta SAWS kuuli jonkun hautajaisista, hän kysyi oliko vainajalla mitään velkoja ja jos niin oliko järjestelyjä niiden maksamiseksi. Profeetta SAWS sitten eteni rukouksen vasta kun kysymykseen oli vastattu. Erään kerran Profeetta SAWS jätti erään henkilön rukouksen johtamatta, kun kuuli että tällä oli velkoja, ja käski vaan sahabojen rukoilla keskenään. Tämän tarkoitus oli selvästikin näyttää muulle ummalle kuinka tärkeä asia on toisten oikeuksien maksaminen.
Salamah bin al Akwa RadhiAllahu anhu kertoo:
´Olimme istumassa pyhän profeetan SAWS kanssa kun hautajais saattue saapui ja Häntä pyydettiin rukoilemaan siihen. Hän kysyi:" Onko vainajalla maksamattomia velkoja?" He vastasivat "Ei" Profeetta SAWS kysyi:" Jättikö hän jälkeensä varallisuutta?" hänelle vastattiin taas "Ei". Profeetta SAWS sitten johti vainajan hautajaisrukouksen. Myöhemmin toinen hautajais saattue saapui ja profeettaa SAWS jälleen pyydettiin johtamaan rukous. Hän kysyi: "Jäikö hänelle maksamattomia velkoja?" he vastasivat "Kyllä." Hän SAWS kysyi: "Jäikö hänelle varallisuutta?" He vastasivat "Kolme dinaaria (hopearahaa)" Profeetta SAWS sitten rukoili hänelle. Kolmannet hautajaiset tuotiin ja Profeettaa pyydettiin rukoilemaan. Hän SAWS kysyi "Jäikö vainajalle maksamattomia velkoja?" He vastasivat "Kyllä, kolme dinaaria" Hän SAWS sanoi "Rukoilkaa te toverillenne itse" Abu Qatadah RadhiAllahu anhu sanoi "Rukoile sinä Profeetta SAWS ja minä maksan hänen velkansa." Joten Profeetta SAWS johti rukouksen.´ (Bukhari)